MT Ma 25 lokakuu 2021

Puhtaita ja ympäristölle myönteisiä energiantuotantomuotoja kehitetään koko ajan lisää. Siihen asti on kuitenkin käytettävä niitä energiantuotantomuotoja, jotka ovat suomalaiselle kansantaloudelle
mahdollisimman järkeviä, eikä kansalaisia kuriteta liikaa jatkuvilla hinnankorotuksilla.
Touhu on saanut niin suuret mittasuhteet, ettei hiili neutraalisuuden hinnalla ole enää mitään rajaa.
Suomenvaltion omistama Neova Oy oli viime vuonna Ruotsin suurin turvetuottaja. Yritys maksoi tänä vuonna Suomen
valtiolle noin 125 miljoonaa euroa osinkoa. Ruotsissa turve uusiutuu, Suomessa 2000-luvun arvonnan jälkeen ei. On hienoa, että valtion ulkomaalaiset turvebisnekset tuottavat tulosta. Samanlaista turpeeseen sijoittamista tulisi nähdä Suomessakin. Onko moraalitonta kieltää turvetuotantoa Suomessa, jos vastaavaa tuotantoa rahoitetaan muissa maissa? Ilmastokin on meille kaikille yhteinen.

Suomessa valmistettujen turvetuotantokoneiden vienti Venäjälle on kiihtynyt. Siellä riittää turvesoita avattavaksi, eivätkä hiilineutraalisuus tavoitteet heitä koske – tavaraa riittää vientiinkin. Suomessa turvekoneet
kehotettiin laittamaan romuksi. Luvatut romutustukirahat jäivät tosin turvetuottajilta saamatta.
Hurjaa vauhtia tapahtuva sähköistyminen tulee kuluttamaan maapallon uusiutumattomat akkumalmit lyhyessä ajassa loppuun. Virossa uusiutuvan turpeen käyttöön on panostettu sähkö akkujen valmistuksessa.
Tarton yliopistossa kehitetään tekniikkaa, jolla turpeen hiilestä voidaan tehdä edullisesti natriumioniakkuja litiumioniakkujen sijaan.
Suomi ottaa velkaa vähintään miljoona euroa joka tunti, samalla rahalla ostetaan ulkomaista energiaa.
Tämä naapurimaihin työnnetty velkaraha ei kerrytä kansantalouttamme mitenkään. Meillä makaa valtava energiapotentiaali turvesoissa, mutta päättäjät näkevät asiassa ainoastaan ilmastovouhotusta. Köyhällä kansalla ei ole sellaiseen varaa.
Maria Rautanen
diplomi-insinööri Pori

Pilaa myös vesistöjä

Teemu Keskisarjan kolumni:

Pyyhin pyllyni sellaisella demokratialla, jossa kansalaiset eivät tiedä, että puu on vessapaperin raaka-aine, kirjoittaa Ilta-Sanomien kolumnisti Teemu Keskisarja.JAA

Teemu Keskisarja7:30

KÄSITYKSENI ”tietoyhteiskunnasta” ja somesukupolven yleissivistyksestä ei ennestäänkään ollut valoisa. Silti järkytyin UPM:n teettämästä kyselytutkimuksesta, joka mittasi metsätietämystä. Kolumnin huomioista osan olen plagioinut Maaseudun Tulevaisuuden Arto Takalammelta.

Lähes puolet suomalaisista luulee, että valtaosan metsistä omistaa valtio. Oikeasti valtio-omistusta on vain neljännes. Väärinkäsitys selittää yksityisomaisuuden suojan puuttumisen, kun aktivistit vaativat sitä ja tätä ”Suomen metsiin”.

Enemmistö suomalaisista uskoo, että metsätalous tuo vuodessa verotuloja alle 400 miljoonaa euroa. Oikea summa on miltei neljä miljardia. Mittakaava pitäisi hoksata EU-kitinöissä. Elvytyspaketti meni miinukselle nelisen miljardia toivon mukaan kertaluontoisesti. Toistan. Metsätalous poikii vuosittain lähes neljän miljardin verotulot – ja lisäksi yritysten ja ihmisten ansiot.

SUOMI ELÄÄ metsästä, metsässä ja on metsä. Mutta vuonna 2021 suomalainen läpäisee peruskoulun, lukion, ammattikoulun ja yliopiston oppimatta tuon taivaallista metsästä.

Kyselytutkimuksessa 40 prosenttia ei sisäistänyt sitäkään, että puu on vessapaperin ja pahvin raaka-aine.

UPM:n tiedote toteaa tahdikkaasti: ”Tulokulmia metsäkeskusteluun on runsaasti, ja ne kaikki ovat arvokkaita.” Enpä tiedä. Jos porukalle on tuntematonta vihreän kullan taloushistoria, täysjärkistä näkemystä ei voi muodostua luonnonsuojeluunkaan.”Jos porukalle on tuntematonta vihreän kullan taloushistoria, täysjärkistä näkemystä ei voi muodostua luonnonsuojeluunkaan.

Suomen metsäteollisuus on 150 vuotta tiedottanut ja lobannut mahdikkaasti. Myös puolueetonta akateemista tutkimusta piisaa. Kirjastot pursuilevat hyviä metsäkirjoja ja -lehtiä. Isäntä osaa selittää suullisesti, että isot tukit muuttuvat laudoiksi, loput selluksi, käskemättäkin istutan hakkuuaukealle taimia oman etuni tähden, eivätkä perillisenikään aio metsitystä vähentää. Jopa kaupunkilainen voi kirkkaana hetkenään havaita, että metsänhoidon kestävyydessä Suomella on jotain opetettavaa Hollannille eikä päinvastoin.

LAJIEN ja monimuotoisuuden kato ovat historiallisia tosiseikkoja – rujomminkin kuin ilmastokeskustelussa esitetään. Sitä vastoin metsien vähenemisuhka Suomessa on pötyä. Miksi tietyntyyppinen sanoma ei mene jakeluun?

Siksi, että kukaan tai mikään ei voi mitään aikalaishulluudelle. Meneillään on omatoiminen aivopeseytyminen. Pesuveden mukana huuhtoutuvat ensin lapset, kuten kyselytutkimuksestakin näkyy: huonoimmat tiedot tietysti sillä ikäryhmällä, joka tietoisimmin tiedostaa.

Demokratia ei ole tietokilpailu. Yleensä asiat sujuvat, vaikkei äänestäjien ja poliitikkojen enemmistö niitä älyä. Mielipiteiden eksyminen näillä main on silti poikkeuksellisen puistattavaa.

Kun metsäpolitiikka EU:ssa yhdenmukaistuu, byrokratia puskeutuu joka polulle. Vähän päälle kymmenen hehtaarin metsätilatkin joutunevat pian raportoimaan risukasan kokoisista ”ilmastotoimenpiteistään”. En ymmärrä, mitä hyötyvät kasvit, eläimet ja ihmiset, paitsi ne jotka saavat palkkansa sepitteiden selailusta.

LUE LISÄÄ KIRJOITTAJALTA

Auttaako sanomalehtipaperi ikkunanpesussa? Entä kannattaako vatsataudissa juoda Jaffaa? Oletko tullut miettineeksi, onko vanhan kansan kodinhoitovinkeissä perää?JAA

Kahvinporoissa on typpeä, fosforia, kaliumia ja mineraaleja, mutta ovatko ne pätevä lannoite?­KUVA: KIMMO TASKINEN JA SHUTTERSTOCKLaura Okko16:00

Oletko kuullut ikkunanpesusta sanomalehdellä? Tai sitruunasta hajunpoistajana? Entä kannattaako saippuaa jatkaa vedellä, ja viekö kylmä vesi veritahran vaatteesta?

Vanhan kansan nikseistä osa toimii perustellusti yhä tänäkin päivänä, ja osa taas on… noh, täyttä huuhaata.

Keräsimme ikiaikaisia isoäitien kodinhoitokikkoja ja selvitimme syyt niiden toimivuuteen – tai toimimattomuuteen.

1. Saippuan ja shampoon jatkaminen vedellä

Arkikokemus: Tulee litkua, joka pesee huonosti. Vain hätätapauksessa, kun pullonpohjalla on enää jämät.

Mihin vinkki perustuu? Säästäminen lienee ollut mielessä, mutta siinä on riskinsä. Vedellä jatkettuun saippuaan voi kasvaa bakteereita, hiivaa ja homeita, kertoi Cederroth Oy:n tuoteasiantuntija Tuire Niinimäki Savon Sanomissa. Kun saippuaa lantraa vedellä, säilöntäaineen suhteellinen määrä vähenee.MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)MAINOS PÄÄTTYY

2. Kukkien lannoittaminen kahvinporoilla

Arkikokemus: Toimii. Kuivat kahvinporot kannattaa ripotella varovasti multaan kasvin ympärille ja sekoittaa kevyesti.

Mihin vinkki perustuu? Kahvinporoissa todella on lannoitustehoa, sillä ne sisältävät typpeä, fosforia, kaliumia ja mineraaleja, kertoo puutarha-alan yritys Gardena nettisivuillaan. Erityisen hyvin kahvinporot sopivat happamassa kasvualustassa viihtyville kasveille.

Vanha kansa muuten kertoi myös urean lannoittavan pensaita, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Jos pissaa jatkuvasti saman kasvin juurelle, kasvi saattaa ennen pitkää tykätä kyttyrää.

3. Ikkunoiden pesu sanomalehden avulla

KUVA: SAMI KERO / HS

Arkikokemus: Toimii, eikä jää rantuja! Tosin sanomalehteä kuluu ja kuivauslasta saattaa olla nopeampi ja vaivattomampi etenkin suurilla pinnoilla. Painoväri myös saattaa tahrata sormet ja jättää väriä karmeihinkin.MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)MAINOS PÄÄTTYY

Mihin vinkki perustuu? Sanomalehtipaperi imee hyvin vettä ja kuivaa ikkunan. Musteen ja paperin yhdistelmä myös hankaa lasia kevyesti, jolloin siitä tulee kiiltävän puhdas, Apartment Therapy -sivustolla selitetään. Parasta jälkeä tulee, kun ikkuna on riittävän märkä.

Kodin Kuvalehden jutun mukaan vinkki juontanee juurensa menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin monista asioista oli pulaa mutta sanomalehtipaperia oli sopivasti saatavilla.

4. Tulitikut sisä- ja ulkoikkunan välissä kosteutta poistamassa

Arkikokemus: Harva tätä varmaan enää käyttää, mutta jotkin ikäluokat muistavat sen lapsuudestaan, jolloin se ainakin tuntui toimivan.

Mihin vinkki perustuu? Ainakin wanhan kansan uskomuksissa tulitikun rikkipään katsottiin imevän kosteutta, kertoi MTV3 verkkosivuillaan vuonna 2014 Joka naisen niksikirjaan vuodelta 1952 perustuen. Vinkkiin törmää yhä silloin tällöin, ja vaihtoehdoiksi tulitikuille ehdotetaan jäkälää tai tiilimurskaa, jotka myös imevät kosteutta.

Nykypäivänä joku saattaisi tietenkin turvautua pienen tikkuaskin sijaan modernimpiin kosteudenpoistajiin.

5. Vessanpöntön vuoraus vessapaperilla

Arkikokemus: Toiset luottavat, toisten mielestä turhaa.

Mihin vinkki perustuu? Monelle teroitettiin lapsena, että bakteerien leviämisen vessassa voi estää vuoraamalla istuinrenkaan paperilla. Istuimen merkitys tartunnan lähteenä on kuitenkin vähäinen, sanoo infektiolääkäri Pekka Isopalosaari Kalevassa.

6. Tuore veri lähtee pikkuhousuista parhaiten kylmällä vedellä

Arkikokemus: Toimii – nopeus on valttia. Jos veritahra ei ole päässyt jumahtamaan kankaaseen, se lähtee pois liottamalla ja hankaamalla kylmässä vedessä.MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)MAINOS PÄÄTTYY

Mihin vinkki perustuu? Kylmä vesi on parempi kuin kuuma, koska lämpö hyydyttää veren ja saa sen tarttumaan tekstiiliin tiukemmin, selitetään Cleanipediassa. Kuivuneet veritahrat saa sen sijaan parhaiten pois liottamalla haaleassa pesuainevedessä ja hankaamalla tahraa.

7. Puolikas sitruuna jääkaapissa vie hajut pois

KUVA: SANOMA-ARKISTO

Arkikokemus: Toimii. Puolikas sitruuna yön yli jääkaapissa todellakin poistaa pahan hajun. Sitruunan päälle voi ripotella suolaa tehostamaan vaikutusta.

Mihin vinkki perustuu? Sitruunan teho siivouksessa perustuu sen sisältämään sitruunahappoon, kertoo Martat. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kunnon puhdistusta, siis pyyhintää ja pesua, raikas sitrushedelmä itsessään ei pysty millään korvaamaan, vaan lika ja mikrobit on myös poistettava manuaalisesti, jotta hajuista pääsee täysin eroon.

8. Ruokasoodaa, etikkaa ja sokeripala ”kaikkeen” puhdistukseen

KUVA: HEIDI KORHONEN

Arkikokemus: Toimii. Kostutetulla sokeripalalla voi hinkata perinteisen lieden ja tiskipöydän kiiltäväksi. Ruokasoodalla ja etikalla voi sen sijaan puhdistaa melkein mitä vain. Etikka poistaa kalkkia suihkusta, kaakeleista ja kahvinkeittimestä, ja ruokasoodalla saa pinttyneet kattilat ja teekupit puhtaaksi.

Mihin vinkki perustuu? Ruokasoodan emäksisyys poistaa rasvaa ja etikassa happamuus on taikasana, selitti kotitalousneuvoja Outi Penttilä Ylelle jokunen vuosi sitten. Palasokerin teho puolestaan perustuu Marttojen mukaan hankaukseen.

9. Kesäkukkia ei tule istuttaa ennen Sepon päivää

Arkikokemus: Huuhaata – ainakin eteläisessä Suomessa.

Mihin vinkki perustuu? Sepon nimipäivää vietetään 10.6., ja entisajan viisaus perustuu ajatukseen, että sitä ennen saattaa olla vielä hallaöitä.

Ilmaston lämpeneminen on kuitenkin muuttanut tilannetta, ja ympäristöhallinnon verkkopalvelun mukaan Suomen keskilämpötila on noussut pitkällä aikavälillä jo asteen verran. Voimakkainta lämpeneminen on ollut juuri keväällä maalis–toukokuussa, joten riski kesäkukkien paleltumiseen ennen kesäkuun puoliväliä on pienentynyt huomattavasti.

10. Keltaista Jaffaa vatsatautiin

KUVA: EA VASKO

Arkikokemus: Juo ken tykkää, mutta ei se vatsatautia varsinaisesti paranna – sen tekee aika.MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)MAINOS PÄÄTTYY

Mihin vinkki perustuu? Yleislääkäri Heikki Pärnänen kumoaa myytin keltaisen jaffan vatsaystävällisyydestä Helsingin Sanomissa. Hänen mukaansa sokerijuoma voi pikemminkin ärsyttää suolta, ei auttaa sitä paranemaan. Nestetasapaino on kuitenkin tärkeä säilyttää pahassakin taudissa.

11. Vaatekaapin tunkkaisuus vähenee kuivakukilla

Arkikokemus: Toimii, muttei ainoana keinona.

Mihin vinkki perustuu? Vaatekaapin tunkkaisuutta vähennettiin – eli peitettiin – aikoinaan kuivakukkapusseilla vaatteiden seassa. Kuivakukat tuovat hyvää tuoksua, mutta eivät varsinaisesti poista hajua. Kodin Kuvalehti on kirjoittanut aiemmin, että vaatekaapin tunkkaisuutta poistavat parhaiten tuulettaminen ja pesu.

12. Mattojen pesu lumessa

Arkikokemus: Toimii. Talvella matot voi heittää pakkaseen ensin tuulettumaan, minkä jälkeen ne kannattaa tampata ja harjata lumessa ikään kuin laakapesuna.

Mihin vinkki perustuu? Lumi puhdistaa kevyesti, tampatessa ja harjatessa pöly irtoaa, ja pakkasessa myös mahdolliset mikrobit kuolevat. Marttaliiton Teija Jerkku sanoo Ilta-Sanomissa, että lumipesu tekee matoille hyvää. Matot raikastuvat, eikä lumipesu ei sisällä minkäänlaisia kemikaaleja, joten lumipesu on myös ekoteko. Kun matot pesee talvella, kesäpäiviä ei tarvitse käyttää mattolaiturilla.

Juttua muokattu 12.4.2021 klo 17.11. Sanomalehden painomuste korjattu painoväriksi.

Juttu on julkaistu aiemmin Me Naisissa 06/2020.

Ulla Appelsinin kommentti: Yksi sana kertoo oleellisen VTV:n kohusta

VTV:n kohupaljastusten tulisi herättää muutkin virastot kysymään keskeisiä kysymyksiä, kirjoittaa Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin.

KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA6:35

VTV:n pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin matkustus- ja kauneudenhoitokulut ovat nostattaneet laajaa tyrmistystä viime viikkoina. Mutta kaikkein isoin kysymys pulpahti pintaan vasta pääsiäisenä. Mihin virasto ylipäänsä käyttää aikaansa – ja siis veronmaksajien rahoja?

Ilta-Sanomien toimittaja Olli Waris selvitti, että viraston tarkastus- ja valvontatoiminta on suorastaan surkastunut. Luvut ovat lahjomattomia: kun tilintarkastuksiin käytettiin vuonna 2016 eli Yli-Viikarin pääjohtajakauden alussa 6135 henkilötyöpäivää, niin viime vuonna tilintarkastuksiin käytettiin enää 4182 henkilötyöpäivää. https://embed.is.fi/ext/embed/?file=2000007901889-6DB332CC

Rajuinta pudotus on ollut tuloksellisuustarkastuksessa, jossa tarkastetaan valtion taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta. Yli-Viikarin kaudella tuloksellisuustarkastukseen käytettyjen henkilötyöpäivien määrä on tullut alas 48 prosenttia. Luvut hämmentävät: varsinaiseen tarkastus- ja valvontatoimintaan kohdistui viime vuonna VTV:ssä 40,4 henkilötyövuotta. Tukitoimintaan, kuten koulutukseen ja viestintään, kului 42,4 henkilötyövuotta. Siis enemmän henkilötyövuosia tukitoimintaan kuin varsinaiseen ydintoimintaan.

Mihin sitä aikaa on sitten mennyt? VTV:n luottamusmiehen mukaan resursseja ovat syöneet mm. kansainväliset tehtävät, ympäristöasiat, kestävä kehitys sekä työryhmätyöskentely. Hyviä asioitahan nuo toki ovat. Mutta: VTV:n ydintehtäviin ne eivät kuulu. Se ydintehtävä on kirkas. VTV itse määrittelee tehtävän sivuillaan erittäin selkeästi näin:” Valtiontalouden tarkastusvirasto, VTV, tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja valtion talousarvion noudattamista. Tarkastuksellaan VTV varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan tahdon mukaisesti, lakeja noudattaen ja järkevästi.”

VTV:n työ on siis yksiselitteisesti vahtia, että meidän kaikkien yhteisiä rahoja käytetään ”järkevästi”. Siinä se on tiivistettynä. Yhteen sanaan.

Miksi ote on tässä lipsunut? STT:n tavoittama VTV:n johtaja Mikko Koiranen antoi pääsiäisenä yhden selityksen asialle:”Osa tarkastajista tällä hetkellä osallistuu sisäisiin kehittämisprojekteihin.” Mitä nuo sisäiset kehittämisprosessit sitten ovatkaan – osa epäilemättä on tarpeellisiakin – niin täysin selvää pitäisi olla tämä: jos tukitoimintojen osuus on suurempi kuin ydintoiminnan, on se vähintään vakavan heräämisen paikka.

Hiukan huolestuttavalta kuulosti myös se, että VTV ei enää varsinaisesti edes tarkasta laskuja. Koiranen antoi ymmärtää, että se on vanhanaikaista puuhaa:”80-luvulla tämä oli vielä keskeinen asia. Nykyään pyrimme saamaan hallinnon kehittämään toimintaansa. Yhdessä tarkastettavien kanssa pystytään saamaan parempaa valtion taloudenhoitoa ja vaikuttavuutta varojen käytölle. Sitä ei todellakaan saada sillä, että käytetään aikaa esimerkiksi matkalaskujen tarkastamiseen.”

Onko VTV siis nykyisin vain jonkinlainen konsultti? Tästä kiinnostaisi kuulla lisää.

Totta kai muutoksia on vuosien myötä syytä tehdä, ei pelkkään menneeseen voi jämähtää. Mutta muutosten tulisi sitten olla toimivia ja perusteltuja – ja tässä asiassa VTV:n itse tulisi tietenkin toimia esimerkillisesti. Millaiseen toimintamalliin mahtaa esimerkiksi muita ohjata VTV:n johdon matkustelu – varsinkin jos muiden laskuja ei enää edes nähdä tarpeelliseksi tarkastaa? Voinee perustellusti kysyä sitäkin, että tällaistako toimintaa Suomen kannattaa sitten käydä ympäri maailmaa esittelemässä mallisuorituksena.

VTV:n johtajan omalta osalta selvitys on välttämätön, mutta toivottavasti katseet eivät ole vain yhdessä Tytti Yli-Viikarissa. Johtajia tulee ja johtajia menee. Oleellista on iso kuva. Pääsiäisen paljastusten tulisi ravistella virastoja – ja toki myös yksityisiä yrityksiä – laajemminkin. Erityisen tärkeää tämä on niissä laitoksissa, joita pyöritetään verovaroilla – varsinkin kun Suomi kovaa vauhtia velkaantuu koko ajan lisää.

Parasta koko kohussa olisi, jos se saisi eri virastot vakavasti kysymään oleellisia kysymyksiä. Nimittäin näitä:

Onko ydintehtävämme kärsinyt tukitehtävien takia?

Tehdäänkö meillä kaikkea muodikasta sen kustannuksella, mikä on oleellista?

Tuotetaanko tarpeettomia raportteja, joita kukaan ei edes jaksa lukea?

Kulutetaanko aikaa työryhmissä, joiden lopputuloksella ei ole ydintoiminnan kannalta väliä?

Onko fokus oikeissa asioissa?

Ollaanko meillä varmasti – järkeviä?

Jos nämä 10 lausetta kuulostavat tutuilta, olet saattanut joutua sekä petetyksi että manipuloinnin uhriksi

”En ikinä sanonut, että olisin kotona kahdeksalta. En tiedä, miksi kuvittelet niin.” Kuulostaako tutulta? Jos kuulostaa, olet saattanut joutua sekä petetyksi että manipuloinnin uhriksi.JAA

Pettävä kumppani on usein myös manipuloiva – ja hänen takataskustaan löytyy aina pari ässää, joiden avulla hän kääntää syyn petetyn harteille.­KUVA: SHUTTERSTOCKEveliina Linkoheimo19:00

Tiedätkö, mitä gaslighting tarkoittaa? Paljon tapetilla oleva termi kuvaa psykologista manipuloimista ja aivopesua, joka saa uhrin epäilemään itseään, muistiaan ja pahimmillaan menettämään itsetuntonsa. Gaslighting on henkistä väkivaltaa, jota voi esiintyä niin parisuhteessa kuin työelämässäkin.

Lue myös: Onko läheisesi mestari kääntämään asiat päälaelleen? Asiantuntija listaa 5 hälytysmerkkiä, joista vaarallisen manipuloinnin voi tunnistaa

Psykologiassa gaslighting yhdistetään usein erityisesti uskottomuuteen, kertoo tutkijatohtori ja terapeutti Robert Weiss Psychology Todayn artikkelissa. Jos on joutunut joskus kumppanin pettämäksi, on todennäköistä, että joutui samalla gaslightingin eli manipuloinnin uhriksi.

Weiss listaa 10 lausetta, jotka valehteleva, pettävä kumppani saattaa sanoa. Jos olet joskus joutunut petetyksi, ainakin osa lauseista kuulostaa todennäköisesti tutulta:

1. ”En ikinä sanonut, että olisin kotona kahdeksalta. En tiedä miksi kuvittelet niin.”
2. ”Hän on vain työkaverini. Kun hän soittaa minulle, puhumme vain työprojektista. Miksi olet aina niin mustasukkainen?”
3. ”Miksi tivaat koko ajan, onko jotain meneillään? Se on tosi ärsyttävää. Olet ihan vainoharhainen.”
4. ”Kerroin sinulle, että joudun olemaan töissä myöhään. Et selvästikään kuunnellut.”
5. ”En katsonut häntä, katsoin hänen hartiansa yli jotta saisin katsekontaktin tarjoilijaan.”
6. ”Kerroin sinulle monta kertaa, että minun pitää ehkä lähteä reissuun. Kun et kuuntele minua, minusta tuntuu etten ole sinulle tärkeä. Miksi teet minulle aina näin?”
7. ”Olin myöhään töissä, suljin silmäni hetkeksi ja nukahdin. En voi uskoa että olet vihainen vain siksi, että unohdin soittaa. Miten voisin soittaa, kun kerran nukuin?”
8. ”Ketä aiot uskoa? Kateellista siskoasi/kaveriasi, vai rakastavaa puolisoasi?”
9. ”Teen myöhään töitä meidän takia, jotta meillä voisi olla parempi elämä / enemmän rahaa. On naurettavaa, että kuvittelet, että petän sinua.”
10. ”En ikinä tekisi niin. En edes katso muita naisia. Olet vain sekaisin, ja minua loukkaa, ettet luota minuun.”

Yllä olevan kaltaisista lauseista käy ilmi, miten ovelasti pettäjä siirtää syyn petetyn harteille. Jos olet epäillyt kumppanisi pettävän ja uskallat kyseenalaistaa ääneen hänen käytöstään, hän loukkaantuu. Sitten hän alkaa syyllistää sinua: sinä olet hajamielinen ja vainoharhainen. Hän yrittää vakuuttaa, että sinun tunnereaktiosi ovat suhteenne ongelmien syy – eivät seurausta niistä.

Lyhyesti: kumppanisi manipuloi ja saa sinut kyseenalaistamaan käsitystäsi todellisuudesta.

Fiksukin voi joutua manipuloinnin uhriksi

Weissin mukaan manipuloinnin uhriksi on helppo joutua, vaikka olisi täysin järkevä ja fiksu tyyppi. Osittain se johtuu siitä, että meillä ihmisillä on taipumus uskoa niitä, joita rakastamme. Puolustamme heitä ja keksimme selityksiä heidän käytökselleen ja vaimennamme omat huolemme – etenkin, jos he vaikuttavat vilpittömiltä valehdellessaan.

Gaslightingin uhriksi on helppo joutua myös siksi, että se alkaa usein vaivihkaa ja kasvaa ajan myötä. Alussa kumppanin valheet saattavat vaikuttaa uskottavilta. ”Anteeksi että tulin myöhään kotiin, jäin kiinni kiinostavaan projektiin ja menetin ajantajun” tuntuu perustellulta, kun luotat kumppaniin. Saatat olla jopa innoissasi siitä, että hänellä on kivaa töissä.” Manipuloinnin uhri tottuu pikkuhiljaa eskaloituviin valheisiin, joten lopulta myös härskeimmät valheet alkavat kuulostaa uskottavilta.

Kun pettäminen jatkuu, ajan myötä kumppanin valheet eskaloituvat. ”Minähän kerroin aamulla, että joudun lähtemään muualle viikonlopuksi. Olit vähän uninen, ehkä et siksi muista.”

Joidenkin hälytyskellot saattavat soida heti tällaisen lauseen kohdalla. Manipuloinnin uhri on kuitenkin tottunut pikkuhiljaa eskaloituviin valheisiin, joten lopulta myös härskeimmät valheet alkavat kuulostaa uskottavilta. Sen sijaan, että epäilisi kumppania, alkaa epäillä itseään.

Kyse ei ole siitä, että pettäjä yrittää tarkoituksella tehdä kumppaninsa hulluksi. Todennäköisesti hän yrittää peitellä jälkiään ja suojella kumppaniaan tuskalta, jota tämä kokisi, jos saisi tietää pettämisestä. Samalla pettäjä ei kuitenkaan tule ajatelleeksi manipulointinsa seurauksia.

Weissin mukaan manipuloinnin uhriksi joutumisesta voi alkaa selvitä, kun alkaa luottaa omaan mututuntumaansa. Jos on olo, että kumppani valehtelee, on todennäköistä, että hän valehtelee. Voi olla myös viisasta kertoa epäilyksistä omalle tukiverkostolle ja kysyä heidän mielipidettään.

Kun oppii tunnistamaan, miten kumppani yritti manipuloida, osaa varautua paremmin manipulointiyrityksiin myös tulevaisuudessa.

Totaalisen sippaamisen ja matalat energiatasot aiheuttaa usein työskentely liian lähellä oman kapasiteetin ylärajaa.JAAKOMMENTOI

Onko niin kutsuttu kello 16:n kooma tuttu ilmiö?­KUVA: LIIKKUVA AIKUINEN -OHJELMA / JIRI HALTTUNENTimo Haikarainen15:03

Tulet töistä kotiin. Kropan akussa on jäljellä noin 3 %. Lösähdät sohvalle. Olet niin kutsutussa kello 16:n koomassa. Ja edessä olisi vielä illan askareet. Kysyt itseltäsi: ”Miten selviän tästä?”

Onneksi tähän koomaan on lääke. Ja vieläpä luontainen sellainen.

Työskentely liian lähellä maksimia vie voimat

Työelämä voi nykyään olla kuluttavaa paitsi fyysisesti myös henkisesti. Totaalisen sippaamisen ja matalat energiatasot aiheuttaa usein työskentely liian lähellä oman kapasiteetin ylärajaa päivän aikana. Ja nimenomaan hapenottokyvyn eli kestävyyskunnon kapasiteetin ylärajaa.

Asia on selkein fyysisessä työssä. Jos vaikkapa heikkokuntoinen Reijo tai Raija Rakentaja tekee reippaasti raudoitushommia koko päivän, hän saattaa työskennellä yllättävän korkealla prosentilla maksimaalisesta hapenottokyvystään.

Silloin työpäivä vastaa 8 tunnin pituista reipasta lenkkiä. Onko sellaisen jälkeen kuka tahansa puhki? No varmasti on!

Sama pätee myös istumatyöhön, vaikka se ei fyysisesti kuluttavaa olekaan. Parempi kuntoreservi tuo paukkuja myös kognitiivisiin haasteisiin eli nupin kuormitukseen.

Kestävyyskunnon kohottaminen tuo reserviä ja poistaa kello 16:n kooman

Maksimaalisen hapenottokyvyn eli kestävyyskunnon kohottaminen saa ihmeitä aikaan niin Reijo tai Raija Rakentajalla kuin Keijo tai Kaija Konttoristilla.

Fyysinen työ kuvaa tätä taas parhaiten. Jos Reijo tai Raija on työskennellyt aikaisemmin reippaan lenkin teholla lähes koko päivän, kohonnut hapenottokyky saa aikaan sen reserviä.

Aloita kestävyyskunnon kohottaminen peruskestävyystreenistä.­KUVA: LIIKKUVA AIKUINEN -OHJELMA / STUDIO JUHA SORRI

Kun hapenottokyvyn taso on korkeampi ja työn kuormittavuus säilyy suht samana, työn kuormitus ei vastaakaan enää kuin rauhallista näyteikkunakävelyä.

Nyt edessä ei ole kello 16:n kooma, vaan kotona jaksaa puuhastella kaikenlaista. Saman efektin saavat arkeensa myös Keijo ja Kaija Konttoristi.

Näin annostelet tätä arkijaksamisen ihmelääkettä

• Aloita kestävyyskunnon kohottaminen niin kutsutusta peruskestävyystreenistä. Tee aluksi vaikka 20–30 minuutin reipas kävely tai sauvakävely 2–3 kertaa viikossa. Nosta treenin kestoa, kunnes näistä treeneistä kertyy yhteensä 2,5 tuntia viikossa. Eli esimerkiksi kaksi tunnin ja yksi kolmen vartin reippailu, jossa hikoilet ja hengästyt hieman, mutta pystyt puhumaan puuskuttamatta. Muista, että voit kerryttää näiden kestävyystuokioiden määrää myös esimerkiksi 10 minuutin pätkistä, vaikkapa työmatkaliikuntana.
• Noin kuukauden päästä on aika nostaa tehoa yhdessä viikoittaisessa harjoituksessa. Muuten jaksamisreservisi eli hapenottokyvyn kehittyminen pysähtyy. Vaihda nyt yksi viikoittaisista peruskestävyysharjoituksista vaikkapa intervallitreeniksi tai työporukan reippaaksi sählyksi.

Kun annostelet tätä ”ihmelääkettä” 1–2 kuukautta, koet takuulla valtavan kohennuksen arkijaksamisessasi ja kello 16:n kooma on taakse jäänyttä elämää.

Jatka toki sen jälkeenkin tätä terveystapaa. Näin uusi mainio olotila säilyy.

Lisää treenivinkkejä löydät osoitteessa olipakerranmies.fi ja Facebookissa facebook.com/olipakerranmies.

Kuidun merkitys ei ole avautunut vielä täydellä teholla suomalaisille, vaikka sillä tiedetään olevan kiistattomia terveysvaikutuksia.

Ravitsemuksen asiantuntijoiden mukaan suomalaisten pitäisi suhtautua kuidun saantiin vähintään yhtä suurella kiinnostuksella kuin proteiinin saantiin.

– Omasta kuidun saannistaan pitäisi ehdottomasti olla kiinnostunut. Ja nimenomaan kuitupitoisista elintarvikkeista. Kuitulisien käytöstä ei ole todettu tutkimuksissa olevan samanlaista terveyshyötyä, koska niiden käyttäjällä ruokavalio voi muuten olla hyvinkin puutteellinen ja syödään mitä sattuu, ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Kuitu kannattaisi lisien sijaan napata täysjyväviljasta, kasviksista, marjoista, hedelmistä, pähkinöistä ja siemenistä. Kuidun lisäksi niissä on paljon muitakin ravintoaineita, jotka on todettu terveyttä edistäviksi.

Kuidun saanti on liian vähäistä, ja on vähentynyt viime vuosikymmeninä.

Uusimman THL:n FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan kuidun saanti on riittämätöntä yli 70 prosentilla aikuisista.

Tämä tarkoittaa, että naiset saavat kuitua noin 20 grammaa ja miehet 22 grammaa, kun suositus on naisille vähintään 25 grammaa ja miehille vähintään 35 grammaa vuorokaudessa.

– Pitää myös muistaa, että tämä on vielä minimisuositus. Monet terveysvaikutukset liittyvät vielä suurempiin kuitumääriin, laillistettu ravitsemusterapeutti Jan Verho toteaa.

Kuidun saannistaan kannattaa olla kiinnostunut, sanoo ravitsemusterapian professori. Kuidulla on todettu olevan useita hyviä terveysvaikutuksia. ADOBE STOCK/AOP

Liikaa makeaa ja suolaista

Verho uskoo, että kuitujen liian vähäinen saanti liittyy useimpien mieltymykseen makeaan ja suolaiseen. Nämä tuotteet voivat olla lihavalmisteita, juustoja, suolaisia tai makeita kahvileipiä.

Se köyhdyttää hiilihydraattien laatua ja vaikeuttaa riittävää kuitujen saantia.

– Stressaantuneena ja väsyneenä on helppo suosia niitä ruokia, joista pitää. Kun makean ja suolaisen määrä lisääntyy, muuta ruokaa ja nimenomaan kuitupitoista ruokaa syödään vähemmän.

Myös kasvisten, hedelmien ja marjojen vähäinen käyttö vaikuttaa. Niistä kuitua saisi, mutta etenkin talviaika vaikuttaa niiden kulutukseen.

– Meillä ei oikein ole sellaista ruokaperinnettäkään, että niitä syötäisiin suuria määriä. Lapsena opitut tavatkin vaikuttavat, ja niiden muuttumisessa kestää pitkään.

Myös viljatuotteiden tietoisella välttelyllä voi olla osansa. Höttöhiilareiden välttely voi vaikuttaa niin, että vaaleat vähäkuituiset viljatuotteet eivät korvaudu terveellisimmillä vaihtoehdoilla, jolloin esimerkiksi leivän syöminen jää kokonaan. Viljatuotteita syytetään myös joskus turhaan vatsaoireiden aiheuttajiksi.

– Ruisleivän fruktaani aiheuttaa oireita erityisesti ärtyvästä suolesta kärsiville. Jos joku vilja tuntuu aiheuttavan oireita, kannattaa kokeilla toista. Esimerkiksi kaura, jossa ei ole suuria määriä fruktaania, voi sopia paremmin. Joskus oireiden helpottaminen voidaan tulkita virheellisesti johtuvan ruokavalion muutoksesta.

Pelkkä ruoka-aineiden välttely ei lisäksi useinkaan korjaa kaikkia vatsaoireita, Verho sanoo.

– Se vaatii myös oikeanlaisen kuidun lisäämistä ruokavalioon.

Ärtyvän suolen oireyhtymää potevat voivat saada oireita ruisleivästä. Silloin kannattaa kokeilla toista viljaa. ADOBE STOCK/AOP

Huomaako kuidun puutteen?

Oman ruokavalionsa liian vähäisen kuitumäärän voi toisinaan huomata ensimmäisenä suolen toiminnasta. Kuitu on ruoan sulamatonta ainesta, joka lisää ulosteen määrää, pehmentää sen koostumusta ja nopeuttaa sen kulkua ruoansulatuskanavan läpi.

Jos suolen sisältöä lisäävää ja kuohkeuttavaa sisältöä ei ole, uloste on kuivaa ja kovaa ja sen läpikulkuaika suolessa hidastuu.

Aina ummetusta ei kuitenkaan ole, tai sen syynä voi olla myös liian vähäinen nesteen saanti. Myös liikunnan vähäisyys ja jotkut lääkkeet voivat vaivan takana.

– Omaa terveydentilaa tarkkailemalla ei oikein mitenkään voi tietää, saako tarpeeksi kuituja vai ei, Schwab sanoo.

Tyypin 1 diabeetikoilla verensokeri voi heitellä enemmän, jos ruokavalion kuitupitoisuus yhtäkkiä vähenee.

Kuiturikas ruokavalio aiheuttaa sen, että sokerit, kuten muutkin ravintoaineet, imeytyvät ohutsuolesta tasaisemmin verenkiertoon.

Tällöin aterian jälkeisiä verensokeripiikkejä ei tule ja insuliinin tarve vähenee. Tämä vähentää myös aterian jälkeistä väsymystä.

Joskus kuidun puute voi oireilla ummetuksena. Muuten kuidun saannin vähäisyyttä ei voi omasta olostaan huomata oikein mitenkään. ADOBE STOCK/AOP

Ajan mittaan monia vaikutuksia

Kuidun saanti voi näkyä terveydessä enemmän pidemmällä aikavälillä. Paljon on vielä tutkimatta, mutta nyt jo tiedetään, että riittävällä kuidun saannilla on monia kiistattomia terveysvaikutuksia.

Runsas kuitu suojaa tyypin 2 diabetekselta. Tutkimuksissa verensokerin on todettu olevan hiukan matalampi, jos kuidunsaanti on suurta verrattuna siihen, että käyttäisi saman verran hiilihydraatteja.

– Viljat ovat myös hyviä kivennäisaineiden lähteitä ja voi olla, että niiden käyttö jopa parantaa kivennäisaineiden imeytymistä, Verho sanoo

Kuidun on todettu väestötutkimuksissa suojaavan paksu- ja peräsuolensyövältä ja joiltain muilta syöviltä, kuten rintasyövältä.

Kuidun käymisreaktiossa paksusuolessa syntyy lyhytketjuisia rasvahappoja kuten butyraattia. Butyraatti on yhteydessä pienentyneeseen suolistosyövän riskiin.

Kuidun ajatellaan suojaavan sepelvaltimotaudilta, sillä se se sitoo sappihappoja alentaen veren kolesterolia. Tätä kautta sydän- ja verisuonitautiriski pienenee.

Verenpainetta alentavasti kuitu voi vaikuttaa sitä kautta, että se lisää kaliumin ja magnesiumin saantia ja parantaa insuliiniherkkyyttä.

Lisäksi kuidun ajatellaan suojaavan lihomiselta. Suolistobakteerit muodostavat kuidusta lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka imeytyvät verenkiertoon ja vähentävät ruokahalua. Runsaskuituinen ruoka sisältää myös tavallisesti vähemmän energiaa kuin vähäkuituinen. Lisäksi kuitu pitää kylläisenä, jolloin se saattaa vähentää esimerkiksi napostelua.

Myös kuidun vaikutuksia paksusuolen mikrobistoon tutkitaan kiivaasti. Tiedetään, että ruokavalion kuitupitoisuus vaikuttaa siihen, millainen mikrobisto meillä on. Tutkimuksissa on huomattu, että erityisesti täysjyväviljan välttelijöillä paksusuolen mikrobisto on koostumukseltaan sellaista, mikä ei nykytietämyksen mukaan vastaa parhainta mahdollista.

– Näyttää siltä, että vähäkuituinen ruokavalio köyhdyttää ja runsaskuituinen rikastuttaa mikrobistoa, Schwab sanoo.

Vaikutukset ovat vielä osin kysymysmerkkejä, mutta on viitteitä siitä, että mikrobiston tila voisi vaikuttaa esimerkiksi maksan terveyteen ja mielenterveyteen, kuten masennuksen syntyyn.

LUE MYÖS

Suoliston bakteerit tarvitsevat kuitua – näistä ruuista suolistosi pitää

Kasviksia, marjoja ja hedelmiä sisältävä ruokavalio auttaa myös riittävässä kuidun saannissa. ADOBE STOCK/AOP

Nopeita muutoksia

Jos huomaa, ettei ruokavaliossa ole tarpeeksi kuituja ja etenkin, jos vatsan toiminnassa on ongelmia, kuidun lisääminen päivittäiseen ruokavalioon voi näkyä olossa hyvinkin nopeasti.

Etenkin ummetus voi helpottaa nopeasti, kun vielä muistaa juoda riittävästi ja liikkua. Tehokkaimmin suolen sisältöä lisää viljan kuitu, jota on muun muassa täysjyväleivissä ja -puuroissa.

Verho muistuttaa, että myös toiminnalliseen ripuliin kuidun lisäämisestä on apua. Esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymässä ripuli ja ummetus usein vuorottelevat. Ripulioireissa vesiliukoinen kuitu sitoo vettä ja tasapainottaa suolen toimintaa.

Verhon kokemuksen mukaan kaura- tai psyllium-pohjainen valmiste sopii useimmille vatsavaivaisille.

Myös diabeetikolla verensokerissa voi positiivisia muutoksia tapahtua nopeastikin.

– Terveelläkin suurta verensokerin vaihtelua voi tasoittaa syömällä kuitupitoista ravintoa.

Pitkällä aikavälillä terveyttä suojaa eniten se, että kuidun saanti on runsasta ja tulee monipuolisesti eri lähteistä. Asiantuntijoiden mukaan kuitulisää, leseitä tai esimerkiksi psylliumia voi lisätä ruokavalioonsa, jos tuntuu että kuitua on vaikea saada tarpeeksi. Se kannattaa kuitenkin aloittaa varovasti. Liian nopea aloitus voi aiheuttaa vatsavaivoja.

Sopiva alkuannos on 0,5-1 ruokalusikallista kuitulisää päivässä hitaasti nostaen kahteen tai kolmeen ruokalusikalliseen päivässä. Leseet pitää muistaa turvottaa ennen syömistä. Muuten seurauksena voi olla vatsavaivoja.

Kaurapuurolla on hyvä aloittaa päivä. Jotta päivittäinen kuituannos tulee täyteen, tarvitaan muutakin. ADOBE STOCK/AOP

Näin saat tarpeeksi kuitua:

1. Viljavalmisteiden suositeltava päivittäinen käyttömäärä on noin 6 annosta naisille ja noin 9 annosta miehille.

2. Osta sellaista leipää, jonka kuitupitoisuus on vähintään 6 g/100 g.

Ravintokuitua saa runsaimmin täysjyvärukiista ja muusta täysjyväviljasta. Vaihda vähäkuituiset viljatuotteet täysjyvätuotteisiin.

3. Myös kasvikset sisältävät usein merkittäviä määriä kuitua. Runsaimmin kuitua on palkokasveissa, kuten pavuissa ja herneissä, sekä pähkinöissä ja monissa siemenissä.

4. Vaihda valkoinen riisi täysjyväiseksi tai moniviljariisiksi. Suosi myös täysjyväpastaa.

5. Käytä kuitulähteitä monipuolisesti. Vaihda leivontavehnäjauhosta ainakin osa kuitupitoisempaan. Myös vehnä-, kaura- ja ruisleseet sekä vehnänalkiot tuovat ruokiin ja leivonnaisiin lisää makua ja kuitua.

6. Kuitua voi myös lisätä jogurttiin, puuroon, rahkaan tai vaikka kalorittomaan mehukeittoon esimerkiksi leseinä tai vehnänalkioina. Sen lisääminen ruokavalioon kannattaa tehdä vähitellen, jotta välttyy mahdollisilta vatsavaivoilta.

PETRA SNECK

petra.sneck@iltalehti.fi

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jättää tänään keskiviikkona 10.2.2021 välikysymyksen EU:n 750 miljardin euron elpymisvälineestä.

ISTV lähettää tiedotustilaisuuden suorana kello 13.

Kaksi muuta oppositiopuoluetta kristilliset ja kokoomus eivät ole toistaiseksi ilmoittaneet välikysymykseen osallistumisesta.

Perussuomalaisten ryhmäjohtajan Ville Tavion mukaan eduskuntaryhmä tavoittelee välikysymyksellään hallituksen kaatamista.

– Tässä on hallitus saatava ulos ja kansanedustajille aidosti vapaat kädet äänestää tuhoisaa EU-pakettia vastaan. Hallituspuolueiden kansanedustajat laitetaan äänestämään tämän kaikkien aikojen huonoimman diilin puolesta, Tavio totesi Ilta-Sanomille maanantaina.

• Lue lisää: Perussuomalaiset tekee tällä viikolla välikysymyksen EU:n elpymispaketista – Tavio: ”Kansanedustajat laitetaan äänestämään kaikkien aikojen huonoimman diilin puolesta”

Suomi maksaa elvytyspakettiin 6,6 miljardia euroa, mutta saa takaisin vajaat 3 miljardia.

Vielä viime vuonna Suomen arvioitiin saavan elpymispaketista avustuksia noin 3,2 miljardia euroa, mutta määrä on pienentynyt sen vuoksi, että Suomen talousluvut eivät ole olleet yhtä huonot kuin aiemmin on arvioitu.

Hallituksen on vastattava välikysymykseen täysistunnossa 15 päivän kuluessa. Saatuaan vastauksen välikysymykseen eduskunta käy asiasta keskustelun, jonka päätteeksi äänestetään valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta.

• Lue lisää: IS kävi läpi perussuomalaisten väitteitä EU:n elpymisvälineestä – kaikki eivät kestä päivänvaloa: ”On enemmän myytti”

Tämä on lohko