Kategoriat
Omia höpinöitä

10 asiaa, jotka kaikkien tulisi tietää perinnönjaosta – asiantuntija kertoo yhden seikan, joka yllättää monet

 

Jade Ollikainen

Mikä on lakiosa ja kuka sitä voi vaatia? Entä jos minulla ei ole varaa maksaa perintöveroa? Kysyimme 10 yleisintä kysymystä asianajajalta perinnönjakoon liittyen.

Kokosimme asianajaja Sanna Svahnin avustuksella vastaukset 10 tärkeään kysymykseen, jotka kaikkien tulisi tietää perinnönjaosta. 

Perunkirjoitus, perinnönjako ja testamentti. Paperiasiat voivat tuntua tylsiltä ja vaikeilta, eikä niihin yleensä jakseta tutustua sen kummemmin, jos syytä ei ole.

Joskus koittaa kuitenkin se hetki, kun ne tulevat ajankohtaisiksi – ja se voi tapahtua ryminällä. Kun oma vanhempi kuolee, voi surun keskellä tuntua mahdottomalta selvittää perinnönjakoon liittyviä asioita, varsinkaan, jos ne eivät ole entuudestaan laisinkaan tuttuja.

Kaikki ovat kuulleet kauhutarinoita perintöriidoista ja mätkähtäneistä perintöveroista. Asianajaja Sanna Svahnin mukaan perintöasioihin liittyy myös paljon yleisiä väärinkäsityksiä.

Yleisin harhaluulo on se, että leskelle kuuluu puolet perinnöstä.

– Se on todella yleinen väärinkäsitys. Usein etenkin iäkkäämmät luulevat näin, koska ennen omistus on ollut miehen nimissä ja mies on peritty täysin.

Sitten on esimerkiksi hallintaoikeustestamentti, joka valitaan usein lesken etua ja verohelpotuksia ajatellen, vaikka se voi tuoda mukanaan yllättäviä haittoja.

– Niistä voi tulla niin hirveitä riitoja jo pesänselvitysvaiheessa. Ihmiset tekevät kiusaa ja kaikille tulee valtavia kuluja, Svahn kertoo.

Mikä ihmeen hallintaoikeustestamentti? Ja paljonko kukakin sitten saa perintöä? Kokosimmekin asianajaja Sanna Svahnin avustuksella vastaukset 10 tärkeään kysymykseen, jotka kaikkien tulisi tietää perinnönjaosta.

1. Kun oma vanhempi kuolee, miten perinnönjakoprosessi lähtee liikkeelle ja mitä pitäisi tehdä?

”Kun vanhempi kuolee, käynnistyy pesänselvitysvaihe. Siihen kuuluu muun muassa perunkirjoituksen toimittaminen ja vainajan velkojen maksaminen.

Perunkirjoitus on ikään kuin veroilmoitus, jossa listataan vainajan sekä mahdollisen lesken varat ja velat verottajalle. Näin annetaan verottajalle tieto, mikä perintöveron määrä on. Perunkirjoitusta käytetään pitkälti perinnönjaon pohjana.

Pesänselvitysvaiheessa maksetaan yleensä myös niin sanotut legaatit eli testamentilla menevät saannot saajilleen. Omaiset voivat itse päättää kuka hoitaa perinnönjakoprosessia. Usein leski antaa toimeksiannon ja käynnistää prosessin.”

2. Ketkä ovat oikeutettuja perintöön?

”Kun pesä on saatu jakokuntoon, toimitetaan joko ositus tai erottelu, riippuen siitä oliko vainaja naimisissa tai avoliitossa.

Leski on oikeutettu saamaan avio-osansa, jos avio-oikeutta ei ole poissuljettu kokonaan. Perintöön on oikeutettu myös ilman omia lapsia kuolleen vainajan leski – riippumatta siitä, onko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Perintöön oikeutettuja ovat myös lakimääräiset perilliset, testamentinsaajat tai viime kädessä valtio.

Lakimääräisiä perillisiä ovat vainajan lasten lisäksi alenevassa polvessa olevat perilliset eli lastenlapset, tai jos sellaisia ei ole, ylenevässä polvessa ovat vainajan vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat sekä tädit, enot tai sedät.

Perintöä eivät saa muut, mutta omaisuutta voi testamentata haluamalleen taholle. Silloin täytyy vain varmistaa, ettei testamentti loukkaa lesken avio-oikeutta eikä lasten lakiosia.”

3. Paljonko leski ja lapset sitten saavat perintöä?

”Vasta pesänselvityksen jälkeen voidaan siirtyä perinnönjakovaiheeseen. Jos puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, eikä testamentilla ole muuta määrätty, saa leski puolet puolisoiden yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta omaisuuden säästöstä, eli omaisuudesta, josta on vähennetty velat. Loput perinnöstä jaetaan tasan lasten kesken.

Leski ei siis saa puolta vainajan omaisuudesta. Todellisuudessa myös lesken omaisuus huomioidaan laskelmissa ja osituksessa tasataan avio-osuus velkojen vähentämisen jälkeen.

Tilanne voi jopa olla se, että leski on varakkaampi ja joutuisi maksamaan kuolinpesälle tasinkoa. Tässä tilanteessa leski voi vedota niin sanottuun tasinkoprivilegiin eli oikeuteensa olla jakamatta omaisuuttaan tasinkona vainajan perillisille.”

4. Millaisia testamentteja on?

”On olemassa yleis- tai erityistestamentteja. Erityistestamentinsaajat saavat vain tietyn oikeuden tai tietyn omaisuuden, kuten mökin, hallintaoikeuden mökkiin, 10 000 euroa rahana tai niin edelleen.

Yleistestamentinsaaja saa tietyn määräosuuden omaisuudesta. Yleistestamentinsaajalla on merkittävästi laajemmat oikeudet pesänselvityksessä ja perinnönjaossa kuin erityistestamentinsaajalla.

Testamentilla voidaan määrätä esimerkiksi mökin, talon tai varojen omistusoikeudesta, hallintaoikeudesta ja tuotto-oikeudesta.”

5. Vanhempani ovat tehneet keskinäisen hallintaoikeustestamentin. Mitä tämä tarkoittaa?

”Hallintaoikeustestamentilla haltija eli tässä tapauksessa leski hallinnoi määrättyä omaisuutta testamentissa määrätyn ajan, joka on usein eliniän verran. Muut perilliset ovat omistajia.

Haltija saa omaisuuden tuotot, kuten vuokratulot, metsän myyntituotot ja osingot. Jos leski joutuu palvelutaloon ja omaisuus myydään, kuuluu tälle rahallinen korvaus hallintaoikeudesta luopumisesta tai omistajat joutuvat maksamaan lahjaveroa. Tätä harva tietää.

Haltijalle oikeus on usein kannattava, mutta omistajalle kovin harmillinen. Omaisuuden myymiseen tarvitaan haltijan suostumus, jonka jälkeen maksetaan korvaus hallintaoikeudesta luopumisesta. Omistajan tulee maksaa perintöverot omaisuudesta, vaikka saisi perinnön vasta vuosikymmenen päästä hallintaoikeutetun kuoltua.

Omaisuus voi rapistua, jos haltija hoitaa sitä huonosti ja ensiasunnon ostaja saattaa menettää verovapautensa omistuksensa vuoksi. Hallintaoikeus pienentää perintöveroa, mikä onkin ainoa hyöty omistajalle.”

6. Mikä on lakiosa ja kuka sitä voi vaatia?

”Lakiosa on puolet perintöosasta. Jos lapselle tulevan perinnön määrä olisi 100 000 euroa, on tästä lakiosa 50 000 euroa. Lakiosaperillisiä ovat alenevassa polvessa olevat perilliset eli lapset ja lapsenlapset.

Lähtökohtaisesti lakiosaa kannattaa aina vaatia varmuuden vuoksi, vaikkei ajattelisi sitä tarvitsevansa.

Omistaja voi vaatia jäämistöstä ja varallisuudesta lakiosaa hallintaoikeustestamentista huolimatta. Jos varallisuutta on vähän, loukkaa hallintaoikeus todennäköisesti lakiosaa.”

7. Mitä jokaisen olisi hyvä tietää perintöveroista?

”Lähtökohtaisesti alle 20 000 euron arvoisesta perinnöstä ei tarvitse maksaa perintöveroa.

Leski sekä alle 18-vuotias perillinen saavat perintöveroista vähennyksen. Puoliso- ja alaikäisvähennyksen määrän voi tarkistaa verottajan sivuilta.

Perintöveroja voi minimoida perintöverosuunnittelulla. Yleisimpiä toimenpiteitä ovat omaisuuden siirtäminen lahjalla tai kaupalla ja verotehokkaan testamentin laatiminen. Usein virhe tehdään kuitenkin siinä, että testamentin laatimisessa tuijotetaan vain verohyötyä ymmärtämättä, mitä testamentista todellisuudessa seuraa.”

8. Mikä neuvoksi, jos perii remontteja vaativan omakotitalon muuttotappiokunnasta ja siitä mätkähtää isot perintöverot? Voiko perinnöstä luopua?

”Jos omaisuutena on tulossa enemmän harmia kuin hyötyä, kannattaa suoraan luopua perinnöstä.

Jos lakimääräinen perillinen luopuu perinnöstä, siirtyy se sijaantuloperilliselle eli perillisen lapsille tai järjestyksessä muille sukulaisille. Luopumista kannattaa kuitenkin harkita tarkkaan, jos sijaantuloperillisinä ovat alaikäiset lapset.

Perinnöstä luopuminen on melko yleistä ja monissa tilanteissa hyvinkin kannattavaa. Asian selvittämisessä kannattaa hyödyntää asianajajaa.”

Eniten riitoja aiheuttavat jaon jälkeen yhteisomistussuhteet, esimerkiksi mökki.

9. Voiko testamentilla rajoittaa tai estää perillistä saamasta perintöä?

”Testamentilla voi jopa täysin poissulkea jonkun perintöoikeuden. Lasten osalta tällaisen määräykselle on säädetty tiukat, lakiin perustuvat edellytykset. Edellytyksenä voivat olla esimerkiksi, jos lapsi on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää tai hänen läheistään tai perittävä jatkuvasti viettää kunniatonta ja epäsiveellistä elämää. Usein kuitenkin esimerkiksi ex-puolisoiden perintöoikeus halutaan poistaa.

Jos perillinen on tehty perinnöttömäksi, tulisi hänen ihan ensin selvittää oikeutensa asianajajan kanssa ja vasta sitten toimia.

Kyse saattaa myös olla väärennetystä testamentista tai tilanteesta, jossa testamentinsaaja ei ole ollut oikeustoimikelpoinen tai hänet on painostettu laatimaan testamentti, jossa tietty saaja poissuljetaan.”

10. Perintöriidoista kuulee paljon kauhutarinoita. Mitkä ovat yleisimmät virheet ja miten ne voi välttää?

”Eniten riitoja aiheuttavat jaon jälkeen yhteisomistussuhteet. Esimerkiksi mökki on saatettu jättää lasten yhteisomistukseen, jolloin huonot välit tai lapsuuden kaunat voivat paljastua. Lisäksi on hyvä huomioida, että usein myös lasten puolisot aiheuttavat riitaa sisarusten välillä.

Jos jakovaiheessa selviää, että vainaja on laatinut harmia aiheuttavan hallintaoikeustestamentin, kannattaa selvittää sovulla, kuka vastaa mistäkin omaisuudesta. Monet yrittävät myös neuvotella, että olisiko hallintaoikeutettu valmis luopumaan hallintaoikeudestaan edes osittain.

Yleinen periaate on, että periaatteesta ei kannata taistella, jollei ole valmis maksamaan siitä henkisesti ja taloudellisesti. Yhteisomistusta kannattaa välttää viimeiseen saakka. Myöskään perinnönjakoa ei kannatta pitkittää.”

Jade Ollikainen