EU:n drone-asetus astui Suomessakin voimaan vuoden alussa. Tähän asti on toimittu kansallisen säännöstön mukaan.
KARI SALMINEN
Suomessa tuli vuoden alussa voimaan droneja eli miehittämättömiä lennokkeja koskeva EU-asetus. Itse asiassa se on ollut voimassa jo yli vuoden, mutta määräykset tulevat täytäntöön vaiheittain. Säännöt koskevat sekä hupilennättäjiä että asiallisempia toimijoita.
Yksi tärkeimmistä asioista on rekisteröityminen kansalliselle ilmailuviranomaiselle. Laissa vaaditaan perehtymistä dronejen lennättämiseen. Joskus tarvitaan myös teoriakoe. Valtaosalle droneharrastajista riittää Traficomin mukaan verkossa toteutettavan teoriakokeen hyväksytty suorittaminen.
Riskit lisäävät vaatimuksia
Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän ja kauko-ohjaajan on varmistettava, että hän tuntee riittävän hyvin säännöt, jotka koskevat lentoturvallisuutta, yksityisyyttä, tietosuojaa, vastuukysymyksiä, vakuutuksia, turvatoimia ja ympäristönsuojelua.JATKUU MAINOKSEN JÄLKEENMAINOS PÄÄTTYY
Jako ammattilennättäjien ja harrastajien välillä poistuu.
Ylitarkasta Esa Stenberg Traficomista selittää taustoja.
– Voimassa oleva yhteiseurooppalainen lainsäädäntö on riskiperusteinen. Se asettaa enemmän vaatimuksia toiminnalle, jossa on suuremmat riskit. EU-säännöt ovat yleisesti ottaen tiukemmat ja rajoittavammat kuin kansallinen lainsäädäntö.
Rekisteröitymisen ja etätunnistuksen avulla pystytään myös jatkossa selvittämään, kuka dronea lennättää.
Suurin osa dronetoiminnan ongelmatapauksista on koskenut laitteen hallinnan menetystä.
– Vakavimpia ovat tilanteet, joissa dronea on lennätetty lentoaseman läheisyydessä liian korkealla, mistä on seurannut yhteentörmäysvaara helikopterin tai lentokoneen kanssa. Törmäyksiltä on vältytty. Vaaratilanteiden määrä on muutenkin selkeästi laskenut parina viime vuonna. Tänä vuonna Suomessa tällaisia tapauksia on raportoitu 3, kun vuonna 2018 tapauksia oli 22, selvittää Stenberg.
Kolmen kategorian asetus
EU:n dronesäännöt ovat yhtenäiset kaikissa EU-jäsenvaltioissa, joten lennättäjän on jatkossa helpompaa toimia muissa EU-maissa.
– Jos olet esimerkiksi rekisteröitynyt ja suorittanut Suomessa verkkoteoriakokeen hyväksytysti, on todistus voimassa myös Ruotsissa, muistuttaa Stenberg.
EU-asetuksessa toiminta on jaettu kolmeen kategoriaan riskien mukaan: avoin, erityinen ja sertifioitu.
EU:n droneasetus 2019/947 on ollut voimassa jo 31.12.2020 alkaen, mutta se sisälsi siirtymäajan Suomessa. Miehittämättömillä ilma-aluksilla lentotyötä tekevien yritysten oli mahdollista toimia osittain kansallisen sääntelyn eli määräys OPS M1-32:n mukaisesti vuoden 2021 loppuun saakka.
– Yksikseen harrastavat siirtyivät EU-asetuksen soveltamisen piiriin heti 31.12.2020. Lentotyötä tekevät yritykset siirtyvät viimeistään siis 1.1.2022 alkaen, ja lennokkikerhoissa harrastavat 1.1.2023 alkaen, tarkentaa Stenberg.JATKUU MAINOKSEN JÄLKEENabout:blankMAINOS PÄÄTTYY
Kaikesta ei ole vieläkään täyttä varmuutta, kertoo ylitarkastaja.
– Asetuksen tarkemmat vaatimukset ja ohjemateriaali tarkentuvat asteittain. Esimerkiksi ihmisten kuljetusta ja isompia rahtilentoja koskeva lainsäädäntö on toistaiseksi vielä hyvin keskeneräinen. Korkeariskisessä toiminnassa aletaan puhua jopa ilma-aluksen tyyppihyväksynnästä.
Monikäyttöiset dronet
Harrastajat, kaupalliset yhtiöt ja puolustusvoimat käyttävät lennokkeja. Sotilailla on tiedustelu-, harjoitusmaali- ja hyökkäyskoneita. Yrittäjien miehittämättömiä lennokkeja käytetään kuljetuksiin, kuvaamiseen, mittaamiseen, kartoittamiseen, pelastustoimintaan ja myös elokuvakuvauksiin.
Stenbergin mukaan rekisteröityneistä operaattoreista suunnilleen 15 prosenttia on yrityksiä tai yhdistyksiä, ja loput yksityiskäyttäjiä.
Helsingissä on tehty drone-kuljetuskokeita. Yhdysvalloissa logistiikkayhtiö UPS, verkkokauppa Amazon ja hakukonejätti Google suunnittelevat lennokkitoimituksia. Meillä testejä ovat tehneet Posti, Kesko ja Matkahuolto.
Nordic Drones -yhtiön perustaja Juhani Mikkola ei ole kovin innostunut rajoittavasta laista kuin mediahälystäkään. Yhtiön lennokit tekevät teollisia tarkastus- ja mittaustöitä kohteinaan sähkölinjat, öljy- ja kaasuputket, rautatiet, suurjännitelinjat ja tuuliturbiinit. Kaivostoiminnassa tehdään massalaskentaa. Metsätaloutta auttaa puun tarkkuudella sujuva metsäalueen arviointi. Tieteellistä työtä varten laitteisiin on asennettu lämpö- ja spektrikameroiden ohella vaikka rikkipäästöantureita ja radioaktiivisuusmittareita.
Matti Savolainen Leica-Geomatics -yhtiöstä puolestaan kertoo:
– Maanmittaajat sekä infrarakentaminen käyttävät droneja paljon maan muotojen kartoitukseen, orthokuvien laadintaan sekä pistepilven keruuseen eli lähtötietojen kartoitukseen.JATKUU MAINOKSEN JÄLKEENabout:blankMAINOS PÄÄTTYY
Savolainen mainitsee myös teollisen tarkastustoiminnan kohteinaan voimalinjat, voimalaitokset, savupiiput, tunnelit ja muut.
Valtio on vapautettu
Uudet EU-säännöt ovat ylitarkastajan mukaan herättäneet reaktioita sekä puolesta että vastaan, kertoo Stenberg.
– Asetus on tuonut lisää vaatimuksia eri toimijoille, mikä on toisaalta aiheuttanut kritiikkiä, mutta toisaalta suhtautuminen on ollut myös positiivista tietoisuuden lisääntymisen ja turvallisuuden parantumisen myötä.
Sotilaallinen ja valtiollinen toiminta ovat sitten asia erikseen. Poliisi, pelastuslaitos ja vastaavat pelaavat omilla säännöillään.
– EU-asetus ei koske sotilasilmailua eikä muutakaan valtion ilmailua. Valtion ilmailua varten on julkaistu oma kansallinen määräys OPS M1-35, joka astuu voimaan 1.1.2022, sanoo ylitarkastaja Esa Stenberg.
FAKTA
Mikä on drone?
Drone koostuu komposiittimateriaalista valmistetussta lennokista ja sen ohjausjärjestelmästä.
Suomeksi puhutaan lennokeista tai droneista sekä miehittämättömistä tai kauko-ohjatuista ilma-aluksista.
Englanniksi ne ovat Unmanned Aerial Vehicles (UAV) eli miehittämättömiä ilma-aluksia tai Miniature Pilotless Aircraft eli miehittämättömiä pienlentokoneita tai Flying Mini Robots eli lentäviä minirobotteja.