Kategoriat
Omia höpinöitä

*

Jouko Kyytsönen

Maakaasu vihreää, metsä ei

Kolumni  MT 15.12.2021

EU:ssa päätetään tänä talvena taksonomiasta eli pankkirahoituksen ohjaamisesta kestävästi niin, että vihreitä eli ympäristö- ja ilmastoystävällisiä investointeja tekevät yritykset saisivat edullisempaa rahaa kuin muut hankkeet.

EU ohjaa esimerkiksi metsätaloutta niin, että valtioiden metsäalasta pitää 30 prosenttia olla suojeltua ja kaikilla yli 13 hehtaarin metsätiloilla täytyy olla metsäsuunnitelma.

Luokittelu ohjaa pankkien rahahanoja vahvasti. Ajatus on, että vain alle 10 prosenttia hankkeista olisi parhaan luokituksen mukaisia. Arabiemiirit kertoivat äskettäin Suomen elinkeinoministerille, että sikäläinen öljyraha menee pelkästään hyviin taksonomiahankkeisiin, ja siellähän rahaa on.

Ilmasto- ja monimuotoisuushankkeet ohjaavat maailman rahoitusta, ja asialla on todennäköisesti suurempi vaikutus ilmastoon kuin vaikkapa Glasgow’n ilmastokokouksella.

Rahoitusluokittelun tärkeyteen nähden EU on antanut paljon valtaa EU-komissiolle, joka pystyy delegoiduilla säädöksillä määrittämään luokituksen kriteerejä omin päin.

Jäsenmaat eivät voi vaikuttaa enää sisältöön, eli säädökset voidaan vain hyväksyä tai hylätä.

Luokittelu ei vaikuta tavallisen EU-kansalaisen mielestä mitenkään järkevältä tai tasapuoliselta. Esimerkiksi Suomi päätti vastustaa ilmastokriteerejä, koska komission esityksessä metsävaltaisen maan käytännöistä ei ymmärretä hölkäsen pöläystä.

Hallituksessa vihreät ja vasemmistoliitto puolsivat komission esitystä.

Metsätalouden suojelumääräyksiä omituisempaa on, että fossiilinen maakaasu saattaa saada vihreän leiman. Siinä ei ole ilmaston lämpenemisen torjumisen tai loogisuuden kannalta mitään järkeä. Lämpenemisasia on perusteiltaan hyvin yksinkertainen: Ilmasto lämpenee sen vuoksi, että ihmiset ovat ottaneet fossiilisia polttoaineita käyttöön kiihtyvällä tahdilla sadan vuoden ajan. Jos lämpeneminen halutaan pysäyttää, pitää fossiilisten käyttö lopettaa.

Ja nyt sitten EU-komissio ja sen työryhmät esittävät viisaudessaan, että maakaasua käyttävät yritykset luokitellaan taksonomiassa parhaimpaan luokkaan. Lisäksi kaasun tuotannon joidenkin arvioiden mukaan varsin suuret metaanipäästöt jätetään huomiotta.

Mietitäänpä tilanne, että suomalainen yksityinen saha haluaisi investoida uuteen sahalaitokseen. Siellä sahataan puuta taloon, joka sitoo hiiltä rakenteisiin vaikka pariksi sadaksi vuodeksi. Saha on ostanut suomalaiselta 14 hehtaarin metsätilalta hehtaarin leimikon tukkia. Tilaa on hoidettu hyvin kymmeniä vuosia ja osa puustosta on suojeltu.

Saako saha edullista lainaa hiiltä sitovaan ja kestävään investointiinsa? No ei saa, koska selvityksessä todetaan, että metsätilalla, josta puut ostettiin, ei ollut metsätaloussuunnitelmaa.

Sitten otetaan bulgarialainen valtionyhtiö, joka on käyttänyt kuusikymmentä vuotta ruskohiiltä sähköntuotantoon. Nyt yhtiö aikoo korvata osan hiilestä maakaasulla.

Saako yhtiö edullista ja kestävää taksonomian ympäristöehdot täyttävää lainaa? No kyllä saa, ehdot täyttyvät kevyesti. Arabiemiirien öljyrahaa alkaa bulgarialaisfirmalle virrata hanan täydeltä, ja maailma pelastuu.