Auttaako sanomalehtipaperi ikkunanpesussa? Entä kannattaako vatsataudissa juoda Jaffaa? Oletko tullut miettineeksi, onko vanhan kansan kodinhoitovinkeissä perää?JAA

Kahvinporoissa on typpeä, fosforia, kaliumia ja mineraaleja, mutta ovatko ne pätevä lannoite?­KUVA: KIMMO TASKINEN JA SHUTTERSTOCKLaura Okko16:00

Oletko kuullut ikkunanpesusta sanomalehdellä? Tai sitruunasta hajunpoistajana? Entä kannattaako saippuaa jatkaa vedellä, ja viekö kylmä vesi veritahran vaatteesta?

Vanhan kansan nikseistä osa toimii perustellusti yhä tänäkin päivänä, ja osa taas on… noh, täyttä huuhaata.

Keräsimme ikiaikaisia isoäitien kodinhoitokikkoja ja selvitimme syyt niiden toimivuuteen – tai toimimattomuuteen.

1. Saippuan ja shampoon jatkaminen vedellä

Arkikokemus: Tulee litkua, joka pesee huonosti. Vain hätätapauksessa, kun pullonpohjalla on enää jämät.

Mihin vinkki perustuu? Säästäminen lienee ollut mielessä, mutta siinä on riskinsä. Vedellä jatkettuun saippuaan voi kasvaa bakteereita, hiivaa ja homeita, kertoi Cederroth Oy:n tuoteasiantuntija Tuire Niinimäki Savon Sanomissa. Kun saippuaa lantraa vedellä, säilöntäaineen suhteellinen määrä vähenee.MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)MAINOS PÄÄTTYY

2. Kukkien lannoittaminen kahvinporoilla

Arkikokemus: Toimii. Kuivat kahvinporot kannattaa ripotella varovasti multaan kasvin ympärille ja sekoittaa kevyesti.

Mihin vinkki perustuu? Kahvinporoissa todella on lannoitustehoa, sillä ne sisältävät typpeä, fosforia, kaliumia ja mineraaleja, kertoo puutarha-alan yritys Gardena nettisivuillaan. Erityisen hyvin kahvinporot sopivat happamassa kasvualustassa viihtyville kasveille.

Vanha kansa muuten kertoi myös urean lannoittavan pensaita, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Jos pissaa jatkuvasti saman kasvin juurelle, kasvi saattaa ennen pitkää tykätä kyttyrää.

3. Ikkunoiden pesu sanomalehden avulla

KUVA: SAMI KERO / HS

Arkikokemus: Toimii, eikä jää rantuja! Tosin sanomalehteä kuluu ja kuivauslasta saattaa olla nopeampi ja vaivattomampi etenkin suurilla pinnoilla. Painoväri myös saattaa tahrata sormet ja jättää väriä karmeihinkin.MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)MAINOS PÄÄTTYY

Mihin vinkki perustuu? Sanomalehtipaperi imee hyvin vettä ja kuivaa ikkunan. Musteen ja paperin yhdistelmä myös hankaa lasia kevyesti, jolloin siitä tulee kiiltävän puhdas, Apartment Therapy -sivustolla selitetään. Parasta jälkeä tulee, kun ikkuna on riittävän märkä.

Kodin Kuvalehden jutun mukaan vinkki juontanee juurensa menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin monista asioista oli pulaa mutta sanomalehtipaperia oli sopivasti saatavilla.

4. Tulitikut sisä- ja ulkoikkunan välissä kosteutta poistamassa

Arkikokemus: Harva tätä varmaan enää käyttää, mutta jotkin ikäluokat muistavat sen lapsuudestaan, jolloin se ainakin tuntui toimivan.

Mihin vinkki perustuu? Ainakin wanhan kansan uskomuksissa tulitikun rikkipään katsottiin imevän kosteutta, kertoi MTV3 verkkosivuillaan vuonna 2014 Joka naisen niksikirjaan vuodelta 1952 perustuen. Vinkkiin törmää yhä silloin tällöin, ja vaihtoehdoiksi tulitikuille ehdotetaan jäkälää tai tiilimurskaa, jotka myös imevät kosteutta.

Nykypäivänä joku saattaisi tietenkin turvautua pienen tikkuaskin sijaan modernimpiin kosteudenpoistajiin.

5. Vessanpöntön vuoraus vessapaperilla

Arkikokemus: Toiset luottavat, toisten mielestä turhaa.

Mihin vinkki perustuu? Monelle teroitettiin lapsena, että bakteerien leviämisen vessassa voi estää vuoraamalla istuinrenkaan paperilla. Istuimen merkitys tartunnan lähteenä on kuitenkin vähäinen, sanoo infektiolääkäri Pekka Isopalosaari Kalevassa.

6. Tuore veri lähtee pikkuhousuista parhaiten kylmällä vedellä

Arkikokemus: Toimii – nopeus on valttia. Jos veritahra ei ole päässyt jumahtamaan kankaaseen, se lähtee pois liottamalla ja hankaamalla kylmässä vedessä.MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)MAINOS PÄÄTTYY

Mihin vinkki perustuu? Kylmä vesi on parempi kuin kuuma, koska lämpö hyydyttää veren ja saa sen tarttumaan tekstiiliin tiukemmin, selitetään Cleanipediassa. Kuivuneet veritahrat saa sen sijaan parhaiten pois liottamalla haaleassa pesuainevedessä ja hankaamalla tahraa.

7. Puolikas sitruuna jääkaapissa vie hajut pois

KUVA: SANOMA-ARKISTO

Arkikokemus: Toimii. Puolikas sitruuna yön yli jääkaapissa todellakin poistaa pahan hajun. Sitruunan päälle voi ripotella suolaa tehostamaan vaikutusta.

Mihin vinkki perustuu? Sitruunan teho siivouksessa perustuu sen sisältämään sitruunahappoon, kertoo Martat. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kunnon puhdistusta, siis pyyhintää ja pesua, raikas sitrushedelmä itsessään ei pysty millään korvaamaan, vaan lika ja mikrobit on myös poistettava manuaalisesti, jotta hajuista pääsee täysin eroon.

8. Ruokasoodaa, etikkaa ja sokeripala ”kaikkeen” puhdistukseen

KUVA: HEIDI KORHONEN

Arkikokemus: Toimii. Kostutetulla sokeripalalla voi hinkata perinteisen lieden ja tiskipöydän kiiltäväksi. Ruokasoodalla ja etikalla voi sen sijaan puhdistaa melkein mitä vain. Etikka poistaa kalkkia suihkusta, kaakeleista ja kahvinkeittimestä, ja ruokasoodalla saa pinttyneet kattilat ja teekupit puhtaaksi.

Mihin vinkki perustuu? Ruokasoodan emäksisyys poistaa rasvaa ja etikassa happamuus on taikasana, selitti kotitalousneuvoja Outi Penttilä Ylelle jokunen vuosi sitten. Palasokerin teho puolestaan perustuu Marttojen mukaan hankaukseen.

9. Kesäkukkia ei tule istuttaa ennen Sepon päivää

Arkikokemus: Huuhaata – ainakin eteläisessä Suomessa.

Mihin vinkki perustuu? Sepon nimipäivää vietetään 10.6., ja entisajan viisaus perustuu ajatukseen, että sitä ennen saattaa olla vielä hallaöitä.

Ilmaston lämpeneminen on kuitenkin muuttanut tilannetta, ja ympäristöhallinnon verkkopalvelun mukaan Suomen keskilämpötila on noussut pitkällä aikavälillä jo asteen verran. Voimakkainta lämpeneminen on ollut juuri keväällä maalis–toukokuussa, joten riski kesäkukkien paleltumiseen ennen kesäkuun puoliväliä on pienentynyt huomattavasti.

10. Keltaista Jaffaa vatsatautiin

KUVA: EA VASKO

Arkikokemus: Juo ken tykkää, mutta ei se vatsatautia varsinaisesti paranna – sen tekee aika.MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)MAINOS PÄÄTTYY

Mihin vinkki perustuu? Yleislääkäri Heikki Pärnänen kumoaa myytin keltaisen jaffan vatsaystävällisyydestä Helsingin Sanomissa. Hänen mukaansa sokerijuoma voi pikemminkin ärsyttää suolta, ei auttaa sitä paranemaan. Nestetasapaino on kuitenkin tärkeä säilyttää pahassakin taudissa.

11. Vaatekaapin tunkkaisuus vähenee kuivakukilla

Arkikokemus: Toimii, muttei ainoana keinona.

Mihin vinkki perustuu? Vaatekaapin tunkkaisuutta vähennettiin – eli peitettiin – aikoinaan kuivakukkapusseilla vaatteiden seassa. Kuivakukat tuovat hyvää tuoksua, mutta eivät varsinaisesti poista hajua. Kodin Kuvalehti on kirjoittanut aiemmin, että vaatekaapin tunkkaisuutta poistavat parhaiten tuulettaminen ja pesu.

12. Mattojen pesu lumessa

Arkikokemus: Toimii. Talvella matot voi heittää pakkaseen ensin tuulettumaan, minkä jälkeen ne kannattaa tampata ja harjata lumessa ikään kuin laakapesuna.

Mihin vinkki perustuu? Lumi puhdistaa kevyesti, tampatessa ja harjatessa pöly irtoaa, ja pakkasessa myös mahdolliset mikrobit kuolevat. Marttaliiton Teija Jerkku sanoo Ilta-Sanomissa, että lumipesu tekee matoille hyvää. Matot raikastuvat, eikä lumipesu ei sisällä minkäänlaisia kemikaaleja, joten lumipesu on myös ekoteko. Kun matot pesee talvella, kesäpäiviä ei tarvitse käyttää mattolaiturilla.

Juttua muokattu 12.4.2021 klo 17.11. Sanomalehden painomuste korjattu painoväriksi.

Juttu on julkaistu aiemmin Me Naisissa 06/2020.

Ulla Appelsinin kommentti: Yksi sana kertoo oleellisen VTV:n kohusta

VTV:n kohupaljastusten tulisi herättää muutkin virastot kysymään keskeisiä kysymyksiä, kirjoittaa Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin.

KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA6:35

VTV:n pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin matkustus- ja kauneudenhoitokulut ovat nostattaneet laajaa tyrmistystä viime viikkoina. Mutta kaikkein isoin kysymys pulpahti pintaan vasta pääsiäisenä. Mihin virasto ylipäänsä käyttää aikaansa – ja siis veronmaksajien rahoja?

Ilta-Sanomien toimittaja Olli Waris selvitti, että viraston tarkastus- ja valvontatoiminta on suorastaan surkastunut. Luvut ovat lahjomattomia: kun tilintarkastuksiin käytettiin vuonna 2016 eli Yli-Viikarin pääjohtajakauden alussa 6135 henkilötyöpäivää, niin viime vuonna tilintarkastuksiin käytettiin enää 4182 henkilötyöpäivää. https://embed.is.fi/ext/embed/?file=2000007901889-6DB332CC

Rajuinta pudotus on ollut tuloksellisuustarkastuksessa, jossa tarkastetaan valtion taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta. Yli-Viikarin kaudella tuloksellisuustarkastukseen käytettyjen henkilötyöpäivien määrä on tullut alas 48 prosenttia. Luvut hämmentävät: varsinaiseen tarkastus- ja valvontatoimintaan kohdistui viime vuonna VTV:ssä 40,4 henkilötyövuotta. Tukitoimintaan, kuten koulutukseen ja viestintään, kului 42,4 henkilötyövuotta. Siis enemmän henkilötyövuosia tukitoimintaan kuin varsinaiseen ydintoimintaan.

Mihin sitä aikaa on sitten mennyt? VTV:n luottamusmiehen mukaan resursseja ovat syöneet mm. kansainväliset tehtävät, ympäristöasiat, kestävä kehitys sekä työryhmätyöskentely. Hyviä asioitahan nuo toki ovat. Mutta: VTV:n ydintehtäviin ne eivät kuulu. Se ydintehtävä on kirkas. VTV itse määrittelee tehtävän sivuillaan erittäin selkeästi näin:” Valtiontalouden tarkastusvirasto, VTV, tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja valtion talousarvion noudattamista. Tarkastuksellaan VTV varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan tahdon mukaisesti, lakeja noudattaen ja järkevästi.”

VTV:n työ on siis yksiselitteisesti vahtia, että meidän kaikkien yhteisiä rahoja käytetään ”järkevästi”. Siinä se on tiivistettynä. Yhteen sanaan.

Miksi ote on tässä lipsunut? STT:n tavoittama VTV:n johtaja Mikko Koiranen antoi pääsiäisenä yhden selityksen asialle:”Osa tarkastajista tällä hetkellä osallistuu sisäisiin kehittämisprojekteihin.” Mitä nuo sisäiset kehittämisprosessit sitten ovatkaan – osa epäilemättä on tarpeellisiakin – niin täysin selvää pitäisi olla tämä: jos tukitoimintojen osuus on suurempi kuin ydintoiminnan, on se vähintään vakavan heräämisen paikka.

Hiukan huolestuttavalta kuulosti myös se, että VTV ei enää varsinaisesti edes tarkasta laskuja. Koiranen antoi ymmärtää, että se on vanhanaikaista puuhaa:”80-luvulla tämä oli vielä keskeinen asia. Nykyään pyrimme saamaan hallinnon kehittämään toimintaansa. Yhdessä tarkastettavien kanssa pystytään saamaan parempaa valtion taloudenhoitoa ja vaikuttavuutta varojen käytölle. Sitä ei todellakaan saada sillä, että käytetään aikaa esimerkiksi matkalaskujen tarkastamiseen.”

Onko VTV siis nykyisin vain jonkinlainen konsultti? Tästä kiinnostaisi kuulla lisää.

Totta kai muutoksia on vuosien myötä syytä tehdä, ei pelkkään menneeseen voi jämähtää. Mutta muutosten tulisi sitten olla toimivia ja perusteltuja – ja tässä asiassa VTV:n itse tulisi tietenkin toimia esimerkillisesti. Millaiseen toimintamalliin mahtaa esimerkiksi muita ohjata VTV:n johdon matkustelu – varsinkin jos muiden laskuja ei enää edes nähdä tarpeelliseksi tarkastaa? Voinee perustellusti kysyä sitäkin, että tällaistako toimintaa Suomen kannattaa sitten käydä ympäri maailmaa esittelemässä mallisuorituksena.

VTV:n johtajan omalta osalta selvitys on välttämätön, mutta toivottavasti katseet eivät ole vain yhdessä Tytti Yli-Viikarissa. Johtajia tulee ja johtajia menee. Oleellista on iso kuva. Pääsiäisen paljastusten tulisi ravistella virastoja – ja toki myös yksityisiä yrityksiä – laajemminkin. Erityisen tärkeää tämä on niissä laitoksissa, joita pyöritetään verovaroilla – varsinkin kun Suomi kovaa vauhtia velkaantuu koko ajan lisää.

Parasta koko kohussa olisi, jos se saisi eri virastot vakavasti kysymään oleellisia kysymyksiä. Nimittäin näitä:

Onko ydintehtävämme kärsinyt tukitehtävien takia?

Tehdäänkö meillä kaikkea muodikasta sen kustannuksella, mikä on oleellista?

Tuotetaanko tarpeettomia raportteja, joita kukaan ei edes jaksa lukea?

Kulutetaanko aikaa työryhmissä, joiden lopputuloksella ei ole ydintoiminnan kannalta väliä?

Onko fokus oikeissa asioissa?

Ollaanko meillä varmasti – järkeviä?