Totaalisen sippaamisen ja matalat energiatasot aiheuttaa usein työskentely liian lähellä oman kapasiteetin ylärajaa.JAAKOMMENTOI
Onko niin kutsuttu kello 16:n kooma tuttu ilmiö?KUVA: LIIKKUVA AIKUINEN -OHJELMA / JIRI HALTTUNENTimo Haikarainen15:03
Tulet töistä kotiin. Kropan akussa on jäljellä noin 3 %. Lösähdät sohvalle. Olet niin kutsutussa kello 16:n koomassa. Ja edessä olisi vielä illan askareet. Kysyt itseltäsi: ”Miten selviän tästä?”
Onneksi tähän koomaan on lääke. Ja vieläpä luontainen sellainen.
Työskentely liian lähellä maksimia vie voimat
Työelämä voi nykyään olla kuluttavaa paitsi fyysisesti myös henkisesti. Totaalisen sippaamisen ja matalat energiatasot aiheuttaa usein työskentely liian lähellä oman kapasiteetin ylärajaa päivän aikana. Ja nimenomaan hapenottokyvyn eli kestävyyskunnon kapasiteetin ylärajaa.
Asia on selkein fyysisessä työssä. Jos vaikkapa heikkokuntoinen Reijo tai Raija Rakentaja tekee reippaasti raudoitushommia koko päivän, hän saattaa työskennellä yllättävän korkealla prosentilla maksimaalisesta hapenottokyvystään.
Silloin työpäivä vastaa 8 tunnin pituista reipasta lenkkiä. Onko sellaisen jälkeen kuka tahansa puhki? No varmasti on!
Sama pätee myös istumatyöhön, vaikka se ei fyysisesti kuluttavaa olekaan. Parempi kuntoreservi tuo paukkuja myös kognitiivisiin haasteisiin eli nupin kuormitukseen.
Kestävyyskunnon kohottaminen tuo reserviä ja poistaa kello 16:n kooman
Maksimaalisen hapenottokyvyn eli kestävyyskunnon kohottaminen saa ihmeitä aikaan niin Reijo tai Raija Rakentajalla kuin Keijo tai Kaija Konttoristilla.
Fyysinen työ kuvaa tätä taas parhaiten. Jos Reijo tai Raija on työskennellyt aikaisemmin reippaan lenkin teholla lähes koko päivän, kohonnut hapenottokyky saa aikaan sen reserviä.
Aloita kestävyyskunnon kohottaminen peruskestävyystreenistä.KUVA: LIIKKUVA AIKUINEN -OHJELMA / STUDIO JUHA SORRI
Kun hapenottokyvyn taso on korkeampi ja työn kuormittavuus säilyy suht samana, työn kuormitus ei vastaakaan enää kuin rauhallista näyteikkunakävelyä.
Nyt edessä ei ole kello 16:n kooma, vaan kotona jaksaa puuhastella kaikenlaista. Saman efektin saavat arkeensa myös Keijo ja Kaija Konttoristi.
Näin annostelet tätä arkijaksamisen ihmelääkettä
- Aloita kestävyyskunnon kohottaminen niin kutsutusta peruskestävyystreenistä. Tee aluksi vaikka 20–30 minuutin reipas kävely tai sauvakävely 2–3 kertaa viikossa. Nosta treenin kestoa, kunnes näistä treeneistä kertyy yhteensä 2,5 tuntia viikossa. Eli esimerkiksi kaksi tunnin ja yksi kolmen vartin reippailu, jossa hikoilet ja hengästyt hieman, mutta pystyt puhumaan puuskuttamatta. Muista, että voit kerryttää näiden kestävyystuokioiden määrää myös esimerkiksi 10 minuutin pätkistä, vaikkapa työmatkaliikuntana.
- Noin kuukauden päästä on aika nostaa tehoa yhdessä viikoittaisessa harjoituksessa. Muuten jaksamisreservisi eli hapenottokyvyn kehittyminen pysähtyy. Vaihda nyt yksi viikoittaisista peruskestävyysharjoituksista vaikkapa intervallitreeniksi tai työporukan reippaaksi sählyksi.
Kun annostelet tätä ”ihmelääkettä” 1–2 kuukautta, koet takuulla valtavan kohennuksen arkijaksamisessasi ja kello 16:n kooma on taakse jäänyttä elämää.
Jatka toki sen jälkeenkin tätä terveystapaa. Näin uusi mainio olotila säilyy.
Lisää treenivinkkejä löydät osoitteessa olipakerranmies.fi ja Facebookissa facebook.com/olipakerranmies.